Kolmoishermosäryn eli trigeminusneuralgian lääkehoito

Karbamatsepiini on trigeminusneuralgian hoidon peruslääke, josta saa avun n. 70-80 % potilaista. Sen aloitusannos on 100–200 mg/vrk. Annosta nostetaan 100 mg:lla muutaman päivän välein. Karbamatsepiinin ylläpitoannos kolmoishermosäryssä on 200–1200 mg/vrk. Erityisesti hoidon alussa on seurattava verenkuvaa ja maksa-arvoja. Karbamatsepiinin tavallisimpia sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi, väsymys ja huimaus. Neurologin laatiman B-lausunnon perusteella kolmoishermosärkypotilaat saavat G50.0 diagnoosilla erityiskorvattuna. Mikäli oireet saadaan talttumaan, voidaan 1010920_10200347522356308_837300126_nyrittää lääkityksen hidasta purkamista muutaman kuukauden kuluttua. Myydään mm kauppanimillä Neurotol, Neurotol Slow, Tegretol ja Tegretol Slow.

Okskarbatsepiini on kolmoishermosäryn hoidossa yhtä tehokas, mutta paremmin siedetty kuin karbamatsepiini. Annostelussa 300 mg okskarbatsepiinia vastaa 200 mg:aa karbamatsepiinia. Maksimi vuorokausiannos on 2400 mg/vrk. Sekä karbamatsepiinin että okskarbatsepiinin aloituksen jälkeen on hyvä seurata seerumin natriumtasoa hyponatermian mahdollisuuden vuoksi sekä maksa-arvoja. Myydään mm kauppanimillä Abydan ja Trileptal.

Gabapentiiniä käytetään myös kolmoishermosäryn hoidossa. Se annostellaan kolmesti vuorokaudessa. Suositeltu hoitoannos kivun hoidossa on 900–3600 mg/vrk.Tavallisimpia sivuvaikutuksia ovat huimaus, väsymys ja turvotus. Myös näköhäiriöitä ja ylämahavaivoja esiintyy ja ruokahalun lisääntymisen seurauksena paino voi nousta. Laboratorioseurantaa ei tarvita. Myydään mm kauppanimillä Gabapentin, Gabrion ja Neurontin.

Pregabaliini on 2:sti vuorokaudessa otettava epilepsiakipulääke, josta on saatu lupaavia tuloksia kolmoishermosäryn hoidossa. Suositeltu hoitoannos on 150–600mg/vrk. Myydään nimellä Lyrica.

Lamotrigiini on myös epilepsiakipulääke ja sitä voidaan käyttää lisälääkkeenä. Ihottuman välttämiseksi sen annosta nostetaan hitaasti: kahden viikon ajan annos on 25 mg/vrk ja seuraavat kaksi viikkoa 50 mg/vrk. Sen jälkeen annosta voidaan nostaa 50 mg:lla 1–2 viikon välein. Kivun hoidossa tavoiteannos on 200–400 mg/vrk. Laboratorioseurantaa ei tarvita. Myydään mm kauppanimillä Lamictal ja Lamotrigin.

Muita vastaavia epilepsiakipulääkkeiden sekä neuropaattiseen kipuun tarkoitettujen lääkkeiden vaikutuksen tehostajia ovat mm.  Eslikarbatsepiini (myydään kauppanimellä Zebinix), Topiramaattia (myydään mm kauppanimillä Topiramat, Topimax), Venlaflaksiinia (myydään mm kauppanimillä Efexor Venlaflaxin ja Venlafaxine), Klonatsepaamia (myydään Rivatril nimellä) sekä duloksetiinia (kauppanimeltä Cymbalta).

Epätyypillisessä kasvokivussa käytetään yleisesti ns kipukynnyslääkkeitä, kuten amitriptyliiniä. Se on ns. trisyklinen masennuslääke, joka lievittää kipua matalammalla annoksella kuin mitä tarvitaan masennuksen hoitoon. Lääkitys aloitetaan pienellä (10–25 mg) ilta-annoksella, jota nostetaan vähitellen kunnes saavutetaan riittävä teho tai siedetty maksimiannos. Ylläpitoannos on 25–75 mg/vrk, mutta tarvittaessa sitä voidaan nostaa huomattavasti korkeammaksikin. Yleensä ensimmäisenä toivottuna vaikutuksena saadaan rikkonaisen yöunen eheytyminen, jonka jälkeen tulee kivun lievittyminen. Seuraavan päivän väsymyksen välttämiseksi lääke tulee ottaa illalla hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Myydään mm nimellä Triptyl.

Merkittäviä tehoeroja eri trisyklisten lääkkeiden välillä ei ole todettu, mutta nortriptyliini on monesti paremmin siedetty kuin amitriptyliini. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat väsymys, suun kuivuminen, ummetus, virtsanheittovaikeudet ja huimaus. Myydään mm nimellä Noritren.

Mikäli neuropaattiseen kivunhoitoon tarkoitetut em lääkkeet eivät yksin riitä pitämään oireita kurissa, voidaan oheen liittää baklofeeni (aloitusannos 5 mg x 3, tarvittaessa nosto tasolle 45 mg/vrk) Sitä käytetään yleensä lihaskramppien (spastisuuden) hoidossa, mutta sen on osoitettu tehostavan mm karbamatsepiinin vaikutusta. Myydään mm kauppanimillä Baklofen Mite ja Lioresal.

Silloin kun namkolmoishermosärky on sietämättömän kovaa, voidaan tablettihoidon vaikutusta odoteltaessa käyttää suonensisäistä kortisoni- tai fenytoiinihoitoa. Nämä hoidot annetaan päivystyspoliklinikalla.

Migreenin kohtauslääkkeistä, triptaaneista, eikä tavallisista tulehduskipulääkkeistä, kuten myöskään vahvoista, morfiinin sukuisista kipulääkkeistä ei ole hyötyä kolmoishermosäryn  hoidossa. Lääkityksellä pyritään kivun helpottumisen lisäksi toimintakyvyn ja elämänlaadun kohenemiseen. Tästä huolimatta, jotkut hyötyvät Tramadolista (kauppanimeltään Tramal Tradolan, Tramadol), opiaateista, benzodiatsepiineistä, betasalpaajista tai joistain yhdistelmäkipulääkkeistä kuten Ardinex ja Panacod muun edellä mainitun lääkityksen lisänä.

Neuropaattisessa kivussa on useita eri mekanismeja ja on selvää, ettei yksittäinen lääke anna välttämättä tarvittavaa kivunlievitystä. Lääkkeitä testataan yksitellen, jotta tiedetään kunkin lääkkeen vaikutus sekä mahdolliset haittavaikutukset.Oireettomuutee päästään vain harvoin, useimmiten oireita saadaan lievitettyä vain osittain. Jos lääkkeillä saavutetaan 50 %:n kivunlievitys, sitä voidaan pitää hyvänä hoitovasteena. 30 %:n kivunlievitys on jo potilalle merkittävä ja sitä voidaan pitää tyydyttävänä vasteena kivunhoidossa. Ei ole millään tavalla ennustettavissa, mikä lääke tehoaa kenellekin ja/tai sopii kullekin potilaalle. Hoitokokeiluissa on varauduttava usean lääkkeen testaamiseen, jotka voivat kestää kuukausia tai jopa vuosia. Joskus sopivaa lääkettä ei löydy ollenkaan, jolloin turvaudutaan erilaisiin toimenpiteisiin tai leikkauksiin.


sE parHaitEn naUUraa,..,,,joLla ON vAhviMat Lääggeet

pekka3