Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta

Kuntoutuksella tarkoitetaan sellaista toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla edistetään ja tuetaan kuntoutujan työhönpaluuta ja työstä suoriutumista, ehkäistään, poistetaan ja vähennetään työ- tai toimintakykyyn vaikuttavia haittoja sekä ylläpidetään ja parannetaan hänen itsenäistä suoriutumiskykyään.

Kuntoutus korvataan henkilölle, jolla on oikeus korvaukseen tapaturmavakuutuslain mukaan ja jonka työ- tai toimintakyky taikka ansiomahdollisuudet ovat työtapaturman tai ammattitaudin johdosta heikentyneet.

Kuntoutustarvetta arvioitaessa otetaan huomioon kuntoutujan ikä, aikaisempi toiminta, koulutus, asumisolosuhteet, vammasta tai sairaudesta aiheutuvat rajoitukset sekä hänen mahdollisuutensa sijoittua kuntoutuksen päätyttyä työhön tai ammattiin työmarkkinoilla yleisesti noudatetuin ehdoin.

Kuntoutusasian vireille saattaminen

Jos korvattavasta vammasta aiheutuu pitkäaikaisia rajoituksia työ- ja toimintakyvylle ja ansiomahdollisuuksille, vakuutuslaitoksen tulee omasta aloitteestaan viipymättä saattaa kuntoutusasia vireille ja huolehtia kuntoutustarpeen selvittämisestä ja kuntoutukseen ohjaamisesta. Tässä tarkoitetun kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet tulee tarvittaessa selvittää vakuutuslaitoksen toimesta ennen kuin vahingoittuneelle voidaan myöntää pysyvä eläke.

Kuntoutusaloitteen voi tehdä myös vahingoittunut, työnantaja, sairaanhoitolaitos, työvoimaviranomainen tai muu kuntoutusasiaa selvittävä henkilö.Vakuutuslaitoksen tulee aloitteen johdosta viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittämiseksi.

Jos aloite tämän lain mukaisesta kuntoutuksesta on hylätty, vakuutuslaitoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että työntekijälle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palveluiden piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa.

Vakuutuskuntoutus VKK r.y, VKK r.y:n esittely

Mikäli henkilö on saanut esim. kolmoishermovamman liikennevahingosta tai työtapaturmasta, hänen kuntoutuksensa järjestäjä on Vakuutuskuntoutus VKK ry.

Tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaista kuntoutusta voi saada henkilö, jolla on oikeus näiden lakien mukaiseen korvaukseen ja jonka työ- tai toimintakyky tai ansiomahdollisuudet ovat vahingon vuoksi heikentyneet tai saattavat myöhemmin olennaisesti heikentyä. Kuntoutusaloitteen vakuutusyhtiölle tai suoraan VKK ry:lle voi tehdä myös itse, jolloin vakuutusyhtiön on annettava siitä valitusoikeudella osoitettu päätös.

Valitusreitti

Mikäli vakuutusyhtiö hylkää kuntoutusaloitteesi, sinulla on mahdollisuus vaatia siihen oikaisua Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Valituskirjelmä lähetetään kuitenkin vakuutusyhtiöön, joka voi oikaista päätöksensä. Jos se kieltäytyy edelleen oikaisemasta päätöstään, niin vakuutusyhtiö lähettää valituskirjelmäsi Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Mikäli sieltäkin saat hylkäävän päätöksen, voit seuraavaksi valittaa Vakuutusoikeuteen. Jos sieltäkin saat hylkäävän päätöksen, voit pyytää valituslupaa Korkeimmasta Oikeudesta. Mikäli saat valitusluvan, asian käsitellään siellä. Mikäli et saa valituslupaa, Vakuutusoikeuden päätös jää voimaan.

Kuntoutuksen tarpeen tulee johtua korvattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Jos kuntoutuksen tarve johtuu muusta vammasta tai sairaudesta, kuntoutusta ei korvata näistä vakuutuksista.

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea kuntoutujan pysymistä työelämässä tai tukea hänen paluutaan takaisin työelämään esimerkiksi työhönvalmennuksen tai ammatillisen koulutuksen avulla.

Toimintakykyä ylläpitävällä ja edistävällä kuntoutuksella tuetaan kuntoutujan omatoimisuutta ja lievennetään vammasta aiheutuvaa haittaa.

Tavoitteena on löytää kuntoutussuunnitelma, joka mahdollistaa kuntoutujan pääsyn terveydellisesti soveltuvaan ja entistä ansiotasoa vastaavaan työhön. Jos ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ei ole, VKK antaa vakuuttajalle kirjallisen lausunnon tilanteesta.

Kuntoutustarvetta arvioitaessa selvitetään, mitä kuntoutuspalveluja, apuvälineitä ja kodin muutostöitä kuntoutuja tarvitsee pystyäkseen toimimaan mahdollisimman itsenäisesti. Kuntoutujan omatoimisuutta edistäviä keinoja selvitetään yhdessä hänen itsensä, tarvittaessa omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien asiantuntijoiden kanssa. Näitä asiantuntijoita ovat mm. terapeutit, kuntoutusohjaajat sekä apuvälineyksiköiden asiantuntijat. Tavoitteena on varmistaa yhteistyössä terveydenhuollon ja muiden toimijoiden kanssa, että kuntoutuja saa tarvitsemansa palvelut sen jälkeenkin, kun VKK:n kuntoutussuunnitelma on toimitettu vakuuttajalle.

Työpaikkakuntoutus

Työpaikkakuntoutus tarkoittaa työpaikalla tapahtuvia kuntoutustoimenpiteitä, joiden tavoitteena on auttaa kuntoutujaa selviytymään entisessä työssään tai siirtymään uuteen työhön.

Työpaikkakuntoutuksen keinoja ovat:

– työkokeilu
– työhönvalmennus
– työtä helpottavat apuvälineet ja laitteet (esim. erikoistuoli, luiskat, raitisilmakypärä).

Työkokeiluilla voidaan selvittää kuntoutujan työkykyä tai tietyn työtehtävän tai ammatin soveltuvuutta. Työhönvalmennus on ohjattua käytännön työharjoittelua kuntoutujalle sopivassa työssä. Työhönvalmennuksen tarkoituksena on parantaa kuntoutujan ammatillisia valmiuksia ja työllistymismahdollisuuksia. Tarvittaessa työhönvalmennukseen voidaan yhdistää lisä- tai täydennyskoulutusta.

Yritystuki

Kuntoutujalle, joka haluaa työllistyä yrittäjäksi, voidaan myöntää yritystukea oman yrityksen perustamiseen tai hänen jo omistamansa yrityksen toimialan muuttamiseen.

Yritystuki voidaan myöntää joko lainana, avustuksena tai niiden yhdistelmänä. Yleisenä edellytyksenä tuen myöntämiselle on, että toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa niin, että kuntoutuja saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa.

Koulutus ja työllistymisen tukeminen
Siirtyminen terveydellisesti soveltuvaan työhön edellyttää usein ammatillista koulutusta. Ammatillisena koulutuksena korvataan tarvittava ja riittävä koulutus oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksena.

Toimintakykykuntoutuksella tuetaan kuntoutujan mahdollisimman itsenäistä suoriutumista sekä mahdollisuuksia osallistua arkielämän toimintoihin.

Jos kuntoutusselvittelyssä arvioidaan, että kuntoutusmahdollisuuksia ei ole, VKK:n kuntoutussuunnittelija päättää asian käsittelyn ja toimittaa lausuntonsa vakuutusyhtiöön. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö antaa oman päätöksensä kuntoutuksesta.