Sosiaaliturvan käsitteitä
Ammatillinen kuntoutus
Ammatillinen kuntoutus edistää työhön paluuta tai työssä suoriutumista. Se on työeläkejärjestelmässä keskeisin kuntoutuksen muoto.
Muita kuntoutuksen muotoja ovat lääkinnällinen-, harkinnanvarainen- ja sosiaalinen kuntoutus. Keskeisin lääkinnällisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustantaja on Kela. Sosiaalinen kuntoutus kuuluu kunnan sosiaalitoimelle.
Ammatillinen työkyvyttömyys
Ammatillinen työkyvyttömyys tarkoittaa kyvyttömyyttä tehdä omaan ammattiin kuuluvia tehtäviä. Sitä sovelletaan julkisilla aloilla yleisen työkyvyttömyysmääritelmän ohella.
Ammatillista työkyvyttömyyttä pidetään lievempänä eläkkeen edellytyksenä kuin yleistä työkyvyttömyyttä, joka on käytössä yksityisillä aloilla.
Ammattitauti
Sairaus, joka todennäköisesti on aiheutunut työssä esiintyvästä fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Korvaus ammattitaudista maksetaan tapaturmavakuutuksesta.
Ansiopäiväraha
Työttömyyskassan työttömille jäsenilleen maksama etuus, joka määräytyy työttömyyttä edeltäneiden ansioiden perusteella. Yrittäjän ansiopäiväraha määräytyy YEL-työtulon perusteella.
Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta saa nostaa myös työkyvytön ja työsuhteessa oleva henkilö, joka ei saa mitään muuta tukea ja työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai hylätty.
B-lausunto
Laaja lääkärinlausunto henkilön terveydentilasta. Tarvitaan haettaessa työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutusta.
Eläkeoikeus
Työeläke on ansioperusteinen eläke eli oikeus siihen syntyy ansiotyöstä, joka on vakuutettu. Alle 18-vuotiaana ja 68 vuoden täyttämisen jälkeen tehdystä ansiotyöstä ei kuitenkaan synny eläkeoikeutta. Oikeutta ei myöskään synny ennen eläkelain voimaantuloa tehdystä työstä eikä alle määrättyjen ansiorajojen jäävästä työstä
Kansaneläke
Kansaneläkettä voivat saada Suomessa asuvat 16 vuotta täyttäneet henkilöt. Täyttä kansaneläkettä voi saada vain, jos työeläkkeitä ei ole lainkaan tai niiden yhteismäärä jää alle kansaneläkkeeseen oikeuttavan tulorajan.
Työeläke pienentää kansaneläkettä eli mitä suurempi henkilön työeläke on, sitä vähemmän hän saa kansaneläkettä. Useat työeläkkeen saajat eivät saa lainkaan kansaneläkettä.
Kuntoutus
Kuntoutuksen tavoite on estää työkyvyttömyys. Työeläkelaitosten järjestämä kuntoutus on ammatillista kuntoutusta, joka on yksi kuntoutuksen muoto.
Kuntoutusta voivat järjestää myös Kela, työvoimatoimistot, sairaalat, terveyskeskukset ja kunta sekä tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt.
Kuntoutusraha
Etuus, jota maksetaan työelämässä olevalle henkilölle, jonka työkyvyttömyyttä ehkäistään ammatillisella kuntoutuksella.
Työeläkelaitoksen maksaman kuntoutusrahan suuruus on työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 prosentilla.
Kuntoutustuki
Määräajaksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen.
Liikennevakuutuslain mukainen työkyvyttömyyseläke
Liikennevakuutuslain perusteella maksetaan työkyvyttömyyseläkettä liikenteessä vammautuneelle. Eläke on yhteensovituksessa ensisijainen muihin eläkkeisiin nähden.
Osa-aikaeläke
Eläke, jolla ollessaan henkilön pitää työskennellä osa-aikaisesti. Edellyttää 61 vuoden ikää. Vuonna 1953 ja sitä ennen syntyneet saavat osa-aikaeläkkeen 60-vuotiaana. Osa-aikatyöhön siirtymisestä ja osa-aikaeläkkeelle jäämisestä on sovittava työnantajan kanssa.
Osa-aikaeläkkeellä ei ole pakko jatkaa saman työnantajan palveluksessa. Henkilö voi vaihtaa työpaikkaa tai ryhtyä osa-aikaiseksi yrittäjäksi. Työpaikkaa voi vaihtaa myös osa-aikaeläkkeen aikana.
Osa-aikatyö
Osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää siirtymistä osa-aikatyöhön. Osa-aikatyötä voi tehdä vähentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaansa tai vuorottelemalla eläke- ja työjaksoja.
Yrittäjä voi jäädä osa-aikaeläkkeelle, kun hän puolittaa työpanoksensa ja keskimääräisen YEL-työtulonsa. Puolitetun työtulon on oltava vähintään YEL-työtulon alarajan suuruinen.
Osa-aikatyössä voi olla enintään kuuden viikon keskeytys. Keskeytysaikaan ei lueta vuosilomaa eikä sairauspäivärahapäiviä.
Osaeläke
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää osaeläkkeenä, jonka määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. Osaeläkkeeseen on oikeus, jos henkilön työkyky on alentunut vähintään kahdella viidesosalla.
Peruspäiväraha
Kelan maksama etuus työttömälle, joka ei kuulu työttömyyskassaan.
Päiväraha
Kela maksaa sairauspäivärahaa korvauksena ansionmenetyksestä 16–67-vuotiaalle henkilölle, joka on sairauden vuoksi kykenemätön työhön. Henkilön edellytetään olleen työssä sairautta edeltäneen 3 kuukauden aikana.
Työedellytys täyttyy myös päätoimisella opiskelijalla, työttömällä työnhakijalla, omaa talouttaan hoitavalla ja sapatti- tai vuorotteluvapaalla olevalla.
Jos työedellytys ei täyty, sairauspäivärahaa voi saada vasta, kun työkyvyttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti 55 päivää.
Takuueläke
Jos eläkkeensaajan kaikki muut eläkkeet ennen verotusta ovat yhteensä alle 736,65 e/kk (v. 2014), hän voi saada takuueläkkeen. Takuueläkkeen myöntää ja maksaa Kela.
Muut eläketulot, myös ulkomailta maksettavat, vähennetään sataprosenttisesti takuueläkkeen täydestä määrästä. Pelkästään osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä saavalle takuueläkettä ei makseta. Takuueläke korvaa maahanmuuttajien erityistuen.
Tapaturmaeläke
Eläke, jota maksetaan henkilölle, jonka työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. Tapaturmaeläke on ns. ensisijainen eläke eli muut mahdolliset eläkkeet eivät pienennä sitä.
Työeläke
Työeläkkeen kertyminen alkaa 18-vuotiaana. Eläke muodostuu koko työuran aikaisista ansioista palkkatyössä ja yrittäjänä. Eläkettä kertyy myös joiltakin palkattomilta ajoilta.
Eläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana. Työeläke on myös työkyvyttömyyseläkkeen ja perhe-eläkkeen perusta.
Työeläkkeitä hoitavat työeläkelaitokset eli työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat. Jos työeläke jää pieneksi, kansaneläke ja takuueläke tarjoavat vähimmäistoimeentulon. Tätä vähimmäisturvaa hoitaa Kela.
Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläkettä saa henkilö, joka on sairauden tai vamman vuoksi kykenemätön työhön.
Työkyvyttömyyseläke muodostuu työuran aikana kertyneestä eläkkeestä ja niin sanotusta tulevan ajan eläkkeestä. Tulevan ajan eläke tarkoittaa oletettua aikaa, jonka henkilö olisi työskennellyt, jos ei olisi työkyvytön.
Työmarkkinatuki
Työttömälle maksettava tuki, jonka maksaa Kela. Työmarkkinatukea voi saada, jos henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan tai jos hän on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan. Työmarkkinatuki on tarveharkintainen. Yli 55-vuotiaiden työmarkkinatuessa ei ole tarveharkintaa.
Työttömyyspäiväraha
Työttömälle maksettava päiväraha. Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Tietyin edellytyksin työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös lisäpäiviltä.
Vakuutusoikeus
Eläkepäätösten viimeinen muutoksenhakuaste eli korkein valituselin. Vakuutusoikeuteen voi valittaa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksistä. Vakuutusoikeuden päätöksistä voi hakea valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
Valitus
Eläkelaitoksen antamasta päätöksestä voi valittaa. Kirjallinen valitus toimitetaan päätöksen tehneeseen eläkelaitokseen. Jos eläkelaitos ei voi hyväksyä muutoksenhakijan vaatimuksia kaikilta osin, se ei voi itse oikaista päätöstä. Silloin se siirtää valituskirjelmän työeläkeasioiden muutoksehakulautakunnalle käsiteltäväksi. Muutoksehakuohjeet ovat päätöksen liitteenä.
Vanhuuseläke
Eläke, jolle voi jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana. Vanhuuseläkettä on haettava.
Valtion ja kuntien työntekijöillä vanhuuseläkeikä voi olla henkilökohtainen ikävälillä 63–65 tai se voi olla ammatillinen, jolloin se on alhaisempi kuin 63 vuotta. Myös työnantajan työntekijöilleen järjestämä vapaaehtoinen lisäeläke voi mahdollistaa vanhuuseläkkeen alkamisen ennen 63 vuoden ikää.
Yhteensovitus
Toimenpide, jossa työeläkkeestä vähennetään liikenne- ja tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia. Ne ovat ensisijaisia työeläkkeeseen nähden. Nämä ns. LITA-korvaukset ovat usein niin suuria, ettei työeläkettä jää maksettavaksi.
Yhteensovituksen säännöt muuttuivat 1.1.2005., ja nykyisin yhteensovituksen sijaan puhutaan ensisijaisten etuuksien huomioon ottamisesta eläkkeessä. Sitä ennen yhteensovituksella tarkoitettiin myös sitä, että työeläkkeen määrä sai olla enintään 60 prosenttia eläkkeen perusteena olevista ansioista. Tätä yhteensovitusrajaa ei enää lasketa.
Huom! Julkinen sektori (kunta ja valtio) yhteensovittaa edelleen kaikki vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneet eläkkeet.
Yrittäjäeläke
Yrittäjä järjestää eläkevakuutuksensa itse haluamaltaan työeläkevakuuttajalta. Se turvaa vanhuuden lisäksi, työkyvyttömyyden, sairastumisen ja perheen huoltajan kuoleman varalta. Yrittäjäeläke (YEL) takaa toimeentulon myös äitiys- ja isyyslomilla. Sitä ei voi korvata vapaaehtoisilla vakuutuksilla.
Yrittäjä määrittelee itse yrittäjän työtulonsa, johon eläke perustuu. Yrittäjän työtulon on vastattava palkkaa, joka samaa työtä tekemään palkatulle ulkopuoliselle olisi maksettava.
Linkkejä:
