Kipu Silmän Takana ja Ohimolla: Syyt, Oireet ja Hoito 2026

Kipu silmän takana ja ohimolla on yleinen vaiva, joka voi vaihdella lievästä vihlovasta kivusta sietämättömään särkyyn. Tämä kipu voi johtua useista syistä migreenistä sarjoittaiseen päänsärkyyn. Oikea diagnoosi ja hoito ovat avainasemassa kivun lievittämisessä ja elämänlaadun parantamisessa.

Yleisimmät syyt kipuun silmän takana ja ohimolla

Migreeni on yleisin syy kipuun silmän takana. Migreeni aiheuttaa sykkivää, toispuoleista kipua, joka voi keskittyä silmän taakse ja ohimolle. Suomessa noin 12% naisista ja 6% miehistä kärsii migreenistä. Jännityspäänsärky puolestaan aiheuttaa puristavaa kipua, joka voi säteilyä otsalta ohimolle ja silmän taakse.

Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia aiheuttaa äärimmäisen voimakasta, pistävää kipua yleensä yhden silmän takana. Tämä harvinainen päänsärkytyyppi vaikuttaa noin 0,1% väestöstä, ja se on yleisempi miehillä. Vihlova kipu ohimolla voi myös johtua lihaksen toimintahäiriöstä tai trigeminaalihermosärystä.

Migreeni kivun syynä

Silmämigreeni on erityinen migreenin muoto, joka keskittyy silmän alueelle. Kivun lisäksi potilas voi kokea näköhäiriöitä, kuten salamoita tai sokeita pisteitä. Migreeni voi kestää 4-72 tuntia hoitamattomana, ja kipu silmän takana liikuttaessa pahenee usein fyysisen aktiivisuuden myötä.

Migreenin laukaisevia tekijöitä ovat muun muassa stressi, hormonaaliset muutokset, tietyt ruoka-aineet ja säänmuutokset. Suomessa migreenin aiheuttamat sairauspoissaolot maksavat yhteiskunnalle arviolta 50 miljoonaa euroa vuodessa. Päänsärky silmän yläpuolella voi olla merkki migreenin alkamisesta.

Migreenin oireet ja tunnistaminen

Migreeni kipu silmän takana alkaa usein hitaasti ja voimistuu vähitellen. Kivun ohessa voi esiintyä pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Toispuoleinen päänsärky silmän takana on tyypillistä migreenille, ja kipu voi vaihtaa puolta kohtausten välillä.

Migreenin ennaltaehkäisy

Migreenin ennaltaehkäisyssä tärkeää on tunnistaa omat laukaisevat tekijät ja välttää niitä. Säännöllinen unirytmi, riittävä nesteen saanti ja stressin hallinta auttavat vähentämään kohtausten esiintyvyyttä. Miksi päähän vihloo -kysymyksen taustalla voi olla myös ravinnon puute tai kuivuminen.

Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia

Sarjoittainen päänsärky aiheuttaa erittäin voimakasta, pistävää tai polttavaa kipua yhden silmän takana tai ohimolla. Kipu tulee jaksoittain, usein samaan aikaan vuorokaudesta, ja yksittäinen kohtaus kestää 15 minuutista kolmeen tuntiin. Pistävä kipu silmän takana on niin voimakasta, että potilas ei pysty olemaan paikallaan.

Suomessa sarjoittaista päänsärkyä esiintyy noin 0,1% väestöstä, ja se on kolme kertaa yleisempi miehillä kuin naisilla. Sairaus alkaa yleensä 20-40 vuoden iässä. Kipu otsassa silmän yläpuolella voi säteilyä koko kasvojen puolelle, ja samalla puolella oleva silmä voi punoittaa ja vuotaa kyyneleitä.

Episodinen sarjoittainen päänsärky

Episodisessa muodossa särkyjakso kestää viikosta kuukauteen, jonka jälkeen seuraa kivuton kausi, joka voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Noin 85% sarjoittaisesta päänsärystä kärsivistä potilaista kuuluu tähän ryhmään. Voiko pääkipu johtua silmistä on yleinen kysymys, mutta sarjoittaisessa päänsäryssä silmäoire on kivun seuraus, ei syy.

Krooninen sarjoittainen päänsärky

Kroonisessa muodossa kipu jatkuu yli vuoden ajan ilman merkittäviä taukoja tai tauot kestävät alle kuukauden. Tämä muoto on harvinaisempi mutta haastavampi hoitaa. Aiheuttaa usein merkittävää haittaa potilaan elämänlaadulle ja työkykyyn.

Jännityspäänsärky ja lihakipu

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto, jota esiintyy jopa 78% väestöstä jossain elämänsä vaiheessa. Se aiheuttaa puristavaa tai painavaa kipua, joka voi keskittyä ohimoille ja säteilyä silmän taakse. Lihaksen toiminta niskan ja hartian alueella vaikuttaa merkittävästi jännityspäänsäryn syntymiseen.

Pään ohjaslihaksen jännittyminen voi aiheuttaa kipua, joka tuntuu silmän takana ja ohimolla. Istumistyö, väärä työasento ja stressi pahentavat lihasjännitystä. Mistä johtuu ohimo päänsärky voi usein selittyä juuri näillä lihaskireydellä ja posturaalivioilla.

Pään ohjaslihaksen hieronta ja venytys

Hieronta ja venyttely voivat auttaa lievittämään jännityspäänsärkyä. Ohimolihaksen ja purulihaksen hieronta sormenpäillä pyörivin liikkein auttaa rentouttamaan lihasjännitystä. Venytys tulisi tehdä varovasti ja pitää venytyä 15-30 sekuntia kerrallaan.

Pään ohjaslihaksen treenaaminen

Treenaaminen ja vahvistaminen ehkäisevät jännityspäänsärkyä. Niskan ja hartioiden lihasten vahvistaminen parantaa postuuria ja vähentää jännitystä. Säännöllinen liikunta, erityisesti aerobinen harjoittelu, vähentää jännityspäänsäryn esiintyvyyttä jopa 40-50%.

COVID-19 ja kipu silmän takana

Kipu silmän takana korona on yksi COVID-19-infektion oireista, jota on raportoitu erityisesti Omicron-variantin yhteydessä. Koronaviruksen aiheuttama päänsärky voi olla voimakasta ja keskittyä otsaan sekä silmien taakse. Johtua voi viruksen aiheuttamasta tulehdusreaktiosta ja elimistön immuunivasteesta.

Suomessa COVID-19-potilaista noin 13% on raportoinut päänsärkyä merkittävänä oireena vuonna 2024-2025. Vihloo tyypillisesti molemmissa ohimoissa ja voi säteillä silmien taakse. Pitkittynyt koronainfektio voi aiheuttaa kroonista päänsärkyä, joka vaatii lääkärin arviointia.

Silmäperäiset syyt kipuun

Voiko pääkipu johtua silmistä on oikeutettu kysymys, sillä silmäongelmat voivat todella aiheuttaa kipua ohimolla ja silmän takana. Taittovirheet, kuten likitaittoisuus tai kaukonäköisyys, voivat aiheuttaa silmien ylirasitusta ja sen seurauksena päänsärkyä. Johtuu usein silmälihaksen jännityksestä, joka syntyy terävän näön ylläpitämiseksi.

Glaukooma eli silmänpainetauti voi aiheuttaa voimakasta kipua silmän takana ja ohimolla. Akuutti glaukoomakohtaus on hätätapaus, joka vaatii välitöntä hoitoa. Suomessa noin 2,5% yli 40-vuotiaista kärsii glaukoomasta. Kipu voi säteillä koko kasvojen puolelle ja liittyä näön sumentumiseen sekä pahoinvointiin.

Taittovirheiden korjaus

Taittovirheiden korjaus silmälaseilla tai piilolinsseillä voi merkittävästi vähentää päänsärkyä. Säännölliset silmälääkärikäynnit ovat tärkeitä, sillä näön tarkkuus voi muuttua ajan myötä. Aiheuttaa korjaamattomat taittovirheet kroonista silmien väsymystä ja päänsärkyä.

Kuivan silmän oireyhtymä

Kuivan silmän oireyhtymä voi aiheuttaa kipua silmän ympärillä ja ohimolla. Tietokoneen äärellä työskentelystä johtuva silmien kuivuminen on yleistynyt merkittävästi. Johtua voi liian vähäisestä räpyttelystä tai sisäilman kuivuudesta.

Hoitovaihtoehdot kivulle silmän takana

Kohtaushoito riippuu kivun syystä. Migreeniin käytetään triptaaneja, jotka ovat tehokkaita erityisesti otettuna aikaisin kohtauksen aikana. Särkyjakson nopeaan katkaisuun sarjoittaisessa päänsäryssä käytetään happihoitoa tai sumatriptaani-injektiota. Suomessa happihoito on saatavilla useimmissa sairaaloissa akuuttihoitona.

Estolääkkeitä käytetään ehkäisemään kohtausten toistumista. Migreenin estolääkkeitä ovat muun muassa beetasalpaajat, kalsiumkanavan salpaajat ja epilepsialääkkeet. Koko särkyjakson ajan käytettäviä lääkkeitä sarjoittaiseen päänsärkyyn ovat verapamiili ja kortisoni. Lääkehoidon valinta tehdään aina lääkärin kanssa potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Lääkkeettömät hoitomenetelmät

Fysioterapia ja hieronta voivat auttaa erityisesti jännityspäänsäryssä. Akupunktio on osoittautunut tehokkaaksi migreenin ennaltaehkäisyssä. Rentoutusmenetelmät kuten progressiivinen lihasrentoutus ja mindfulness vähentävät stressiä ja päänsäryn esiintyvyyttä.

Neurokirurgiset hoidot

Neurokirurgiset hoidot tulevat kyseeseen vain harvoissa, vaikeissa tapauksissa, kun muut hoitomuodot eivät tehoa. Sarjoittaisen päänsäryn hoitoon voidaan käyttää hermostimulaatiota tai gamma-knife -hoitoa. Nämä hoidot ovat saatavilla Suomessa yliopistosairaaloissa.

Usein kysytyt kysymykset kipu silmän takana ja ohimolla