Kolmoishermosärkyä voidaan yrittää helpottaa myös muutamilla lääkkettömillä hoidoilla ja terapioilla. Niiden tehoavuus on kuitenkin yksilöllistä, eikä voida ennustaa kenelle niistä on hyötyä ja kenelle ei. On myös huomattava, että niistä voi olla haittaakin, joten on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa ennen kuin ryhtyy kokeilemaan niitä. Lääkäreiden mielipiteet tosin vaihtelevat niistä suuresti.

Akupunktio

Maailman Terveysjärjestö WHO on todennut akupunktion vaikuttavan mm. seuraaviin sairauksiin: Neurologiset: päänsärky (migreeni ja jännityspäänsärky), nykimishäiriö, tärinä, kolmoishermon särky, kasvohalvaus, vyöruusu, iskias, aivohalvauksen jälkitila, yleinen hermokipu ja puutuminen Lähde: WHO Chronical no. 34, 1980

Länsimainen akupunktio edellyttää lääkärin tekemää lääketieteellistä diagnoosia. Akupunktion vaikuttavuus perustuu elimistön kipuvälittäjäaineiden tuoton aktivoimiseen sekä hermoston rauhoittamiseen. Niinpä sitä käytetäänkin paljon muiden hoitojen lisänä erilaisten kipujen hoidossa. Akupunktiossa aktivoidaan kehon oma paranemisprosessi. Hoidon suorittaminen on yksilöllistä, jolloin voidaan käyttää vahvoja, paikallis- ja etäispisteitä.

Hoito annetaan tavallisesti sarjana optimaaliseen hoitotulokseen pyrittäessä. Hoitoon reagoiminen on yksilöllistä. Yleensä jo ensimmäisen kerran jälkeen asiakas saa hoidosta vasteen, mutta viidessä kerrassa varmuus hoidon tehokkuudesta tulee viimeistään esille. Akupunktio on vaaraton asiakkaalle, kun kertakäyttöneulat ovat koulutetun terapeutin käsissä. Akupunktion vasta-aiheita ovat mm. kuume, sydämentahdistin, infektioriskipotilaat, psyykkiset vauriot ja verenvuototauti. Akupunktiota ei saa myöskään antaa alle 8-vuotiaille.

Hypnoosi

Ohessa Tieteellinen hypnoosi ry:n sivuilta kirjoitus hypnoosista kliinisessä käytössä

Maarit Virta, Päivi Taipale, Seppo Hietanen ja Merja Tuomola  2010
Hypnoosin kliininen käyttö

HYPNOOSIN KLIINISESTÄ KÄYTÖSTÄ

Hypnoosia on käytetty vuosisatoja erilaisten vaivojen tai ongelmien hoitamiseen. Varhaisimpia käyttömuotoja olivat esimerkiksi ennen anestesian kehittymistä leikkaukset hypnoosissa. Hypnoosi sinällään ei ole terapiaa, vaan määritelmästä riippuen esimerkiksi tila tai menetelmä. Hypnoosia voidaan käyttää osana terveydenhuollon palveluita, mm. lääkärin, hammaslääkärin ja psykologin työssä sekä osana psykoterapiaa.

Hypnoterapialla tarkoitetaan psykoterapeuttista työskentelyä, jossa hyödynnetään hypnoosimenettelyä ja -tilaa. Hypnoosia voidaan käyttää osana eri psykoterapiasuuntauksia tai erillisenä hypnoterapiana. Kliinisessä työssä hypnoosia käytetään mm. esiintymisjännityksen, kahvikuppineuroosin, ahdistuneisuuden, paniikkihäiriön, unettomuuden, kivun, posttraumaattisen stressireaktion  ja pelkojen hoidossa. Osana pidempää hoitoa hypnoosia voidaan hyvin käyttää myös esimerkiksi masennuksen hoidossa. Hypnoosia käytetään myös elämäntapamuutosten (esim. tupakoinnin lopetus ja laihduttaminen) tukemiseen, synnytysvalmennuksessa ja urheiluvalmennuksessa. Hammaslääkärin työssä hypnoosia ja suggestioita voidaan käyttää mm. asiakkaan rentouttamiseen ja hoitomyönteisyyden parantamiseen hankalien toimenpiteiden yhteydessä ja hypnoterapiaa mm. hammaslääkäripelon, kroonisen kivun ja bruxauksen eli narskuttelun hoidossa.

Hypnoterapeuttinen työskentely voi olla hyvinkin monenlaista. Työskentelyssä voidaan käyttää mm. suoria suggestioita, joilla pyritään saamaan aikaan toivottua muutosta. Suorien suggestioiden lisäksi voidaan käyttää monenlaisia menneisyyteen ja tulevaisuuteen suuntautuvia mielikuvatekniikoita. Terapiassa pyritään mm. lievittämään oireita, lisäämään hyvinvointia sekä auttamaan potilasta tai asiakasta kehittämään selviytymiskeinoja.

Hypnoosin ja hypnoterapian käytöstä kliinisessä työssä on olemassa myös tutkimuksellista tietoa. Tutkimusten mukaan hypnoosi on tehokasta esimerkiksi kivun, posttraumaattisen stressireaktion, unettomuuden, masennuksen ja psykosomaattisten vaivojen kuten mm. ärtyneen paksusuolen hoidossa.  Hypnoosin yhdistäminen kognitiiviseen psykoterapiaan on todettu olevan tehokkaampaa kuin pelkän kognitiivisen psykoterapian esimerkiksi masennuksen ja ylipainon hoidossa. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että hypnoosi ja hypnoterapia ovat tehokkaita hoitomuotoja monenlaisten asioiden hoidossa. Tärkeää on että terapeutti on terveydenhuollon ammattilainen, joka osaa arvioida hypnoosin soveltuvuuden ja valita sopivat menetelmät.

Rentoutuminen

Säännöllinen rentoutuminen edistää terveyttä

Stressin ja jännittyneisyyden välttäminen on yksi tärkein terveyden ja elinvoimaisuuden avain. Voit lisätä hyvinvointiasi huimasti opettelemalla lihasten tietoisen rentouttamisen taidon.

Jo muutama rentoutumistuokio saattaa tehdä ihmeitä lihasjännitykselle, niskan ja hartioiden kireydelle ja stressipäänsärylle.

Lukuisa määrä tieteellisiä tutkimuksia on osoittanut, että relaksaatio, lihasten rentouttaminen, saa aikaan monia positiivisia vaikutuksia kehossa. Relaksaatiossa on kyse eri asiasta kuin ”rentoutumisen tunteesta”, jota monet erilaiset tavat virkistyä, kuten saunominen, lukeminen, musiikin kuuntelu, saavat aikaan. Relaksaatio tähtää suoraan muutoksiin hermostossa ja sisäerityksessä. Keskittymällä lihaksiin ja antamalla niiden rentoutua saamme autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston tasapainoon. Tämä tasapainottaa hormonituotantoa, jonka seurauksena sekä psyykkinen ja että fyysinen hyvinvointimme paranevat.

Jooga

Jooga poistaa jännitystiloja eri venyttelyasennoin ja vie hengityksen kautta elimistön rauhoittumisen tilaan. Eri joogamuotoja on kehitetty sen mukaan, mitä tahdotaan painottaa esimerkiksi kivun hoidossa tai kehon toimintojen parantamisessa.

Meditaatio

Taiji, meditaatio ja Chi Kung ovat kaikki erilaisia meditaatiotekniikoita ja pohjautuvat kiinalaiseen lääketieteeseen. Taiji ja Chi Kung ovat ns. meditaatiota liikkeessä. Kyseisillä lajeilla on pitkä historia ja ne on koettu kautta aikojen toimiviksi kivunlievityksessä. Kummassakin tekniikassa liikutaan hitaasti liikkeestä toiseen keskittyen syvään hengitykseen ja kehon liikkeeseen. Erityisesti nivelet ja psyyke saavat apua näistä tekniikoista. Meditaatio on mielen ja hengityksen kautta kehon rentouttamista ja mielen viemistä pois kivusta.

Ohessa linkki Terveyskirjaston artikkeliin meditaatiosta

Meditaatio
Onnentaidot
Antti S. Mattila
© 2013 Kustannus Oy Duodecim

Kaninruokaa

Ravintoterapia
Ravintoterapia on monen eri lääketieteen osa-alueen tietoa hyödyntävä funktionaalinen vaihtoehtohoito. Sen avulla yritetään hakea diagnoosien ja oireiden ymmärtämisen kautta kullekin parasta mahdollista terveydentilaa ja sairauden hoitoa.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio, viljattomuus ja diabeteksen hoito ravinnolla ovat esimerkkejä ravintoterapiasta. Funktionaalisen lääketieteen ammatinharjoittaja on yleensä lääkäri.