Potilaan oikeudet

Yhteisymmärrys ja itsemääräämisoikeus

Hoitoratkaisut pitää tehdä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Se edellyttää, että lääkäri antaa potilaalle ymmärrettävällä tavalla tietoa hänen sairaudestaan, hoitovaihtoehdoista, hoidon vaikutuksista ja hoitoon liittyvistä riskeistä.

Jos potilas kieltäytyy jostain hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, pyritään sopimaan muusta hoitotavasta, johon potilas suostuu. Potilaalla ei ole oikeutta saada mitä tahansa haluamaansa hoitoa.

Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta kokonaan, vaikka se voisi johtaa hänen menehtymiseen.

1170692_10200736893610346_1533053157_nJos potilas ei terveydentilansa vuoksi kykene päättämään hoidostaan, lääkäri yrittää ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä selvittää potilaan tahdon keskustelemalla hänen laillisen edustajansa, lähiomaisen tai läheisen kanssa. Jos läheiset ovat erimielisiä hoidosta, lääkäri tekee johtopäätöksensä sen mukaan, minkä katsoo olevan potilaan parhaaksi. Jos potilas on tehnyt hoitotahdon, sitä on noudatettava, vaikka omaiset olisivat toista mieltä. Lääkäri keskustelee kuitenkin omaisten kanssa potilaan tilasta ja hoidosta, ellei potilas ole sitä kieltänyt.

 Kiireellisissä tapauksissa, esimerkiksi onnettomuuksissa, lääkäri ryhtyy toimenpiteisiin potilaan hengen pelastamiseksi, vaikka potilaan tahtoa tai omaisten suostumusta ei voitaisi selvittää. Potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tekemäänsä hoitotahtoa. Jos alaikäinen potilas ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, hänen näkemyksensä otetaan huomioon. Tällaisessa tilanteessa lääkäri ei saa kertoa potilastietoja vanhemmille tai potilaan lailliselle edustajalle, jos potilas kieltää sen.

 Potilaan kehitystason arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä huoltajan kanssa. Huoltaja ei voi kieltää alaikäisen välttämättä tarvitsemaa hoitoa

Kiireetön hoito

Potilaalla on oikeus päästä kiireelliseen hoitoon nopeasti, tarvittaessa päivystyspotilaana. Kiireettömälle hoidolle on säädetty enimmäisajat. Sairaalan tai terveyskeskuksen erikoissairaanhoitoon pääsy edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin lähetettä.

Perusterveydenhuollon enimmäisajat:

–  Terveyskeskukseen on saatava arkisin virka-aikana puhelinyhteys välittömästi.
– Hoidon tarve on arvioitava viimeistään kolmantena päivänä yhteydenotosta, ellei sitä ole voitu arvioida heti puhelimessa. Hoidon tarpeen voi arvioida muukin terveydenhuollon ammattihenkilö kuin lääkäri.
– Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. Suun terveydenhuoltoon on päästävä kolmessa kuukaudessa, mutta perustellusta syystä hoitoa voi lykätä enimmillään kuuteen kuukauteen.

DSCN1435-1024x768Erikoissairaanhoidon enimmäisajat:

 – Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoidon tarve arvioidaan joko lähetteen perusteella tai lisätutkimuksissa. Arvioinnissa mahdollisesti tarvittavat lisätutkimukset tai erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.
– Hoito ja neuvonta on aloitettava kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.
– Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidontarve on arvioitava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Alle 23-vuotiaiden mielenterveysongelmista kärsivien on päästävä hoitoon kolmessa kuukaudessa hoitotarpeen toteamisesta.

Hoitopaikan valinta kiireettömässä hoidossa

Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuksien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.

Saman sairaanhoitopiirin alueella toimivien terveyskeskusten ja sairaaloiden sähköiset potilasrekisterit ja potilasasiakirja-arkistot muodostavat yhteisen potilastietorekisterin. Potilasta hoitava henkilökunta voi käyttää yhteisessä potilastietorekisterissä olevia hoidon kannalta tarpeellisia potilastietoja joustavasti ilman potilaan erillistä suostumusta.

Potilasasiakirjat ja tietojen luovuttaminen

Potilasasiakirjoihin on merkittävä kaikki potilaan taudin määrittelyn ja hoidon kannalta tärkeät tiedot, hoitopäätökset ja keskustelut, joita potilaan tai hänen omaistensa kanssa on käyty.

Potilaalla on oikeus lukea omat potilasasiakirjansa ja saada oikaistuksi niissä mahdollisesti olevat virheet. Lääkäri voi kieltää oikeuden, jos hänellä on perusteltua syytä epäillä, että tietojen näkeminen voisi vahingoittaa potilaan terveydentilaa. Muuten potilasasiakirjat ovatsalassa pidettäviää, eikä niistä saa antaa sivullisille, omaisillekaan, tietoja ilman potilaan kirjallista lupaa. Poikkeuksena ovat tietyt laissa erikseen säädetyt tilanteet.
Hoitopaikassa muilla kuin potilaan hoitoon osallistuvilla ei ole oikeutta lukea potilasasiakirjoja. Terveydenhuollon valvontaviranomaisilla on oikeus saada potilasasiakirjat käyttöönsä esimerkiksi kantelun selvittämistä varten.

Tyytymättömyys hoitoon tai kohteluun

Lääkärien ja hoitohenkilökunnan velvollisuus on vastata potilaan ja potilaan suostumuksella hänen omaisensa kysymyksiin ja selittää asiat niin, että kysyjä ymmärtää vastauksen. Ongelmat ehkäistään parhaiten kysymällä ja keskustelemalla.

Jos potilas tai omainen kuitenkin kokee, että hoito tai kohtelu on ollut huonoa tai epäasianmukaista, tai hoitoon ei ole päässyt määräajassa, potilaan käytettävissä ovat seuraavat laissa määritellyt keinot

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKirjallinen muistutus hoitopaikkaan

Hoitopaikkaan tehty muistutus on usein nopein keino saada selvitys hoidossa koetusta epäasianmukaisuudesta. Muistutus osoitetaan hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Joissakin hoitopaikoissa on muistutusta varten valmiita lomakkeita, mutta muistutuksen voi myös tehdä vapaamuotoisesti. Johtajan on selvitettävä asia alaistensa kanssa ja annettava muistutuksen tekijälle kirjallinen selvitys kohtuuajassa. Vastauksesta on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutus mahdollisesti johtaa.

Jos muistutukseen saatu vastaus ei tyydytä, asiasta voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon tai Valviraan. Potilasasiamies auttaa tarvittaessa muistutuksen tai kantelun tekemisessä

Kantelu aluehallintovirastolle tai Valviralle

Kantelun voi tehdä, vaikka ei olisi tehnyt muistutusta hoitopaikkaan. Kantelu tehdään Valviralle silloin, jos epäillään, että on tapahtunut hoitovirhe, joka on johtanut potilaan kuolemaan tai vakavaan ja pysyvään vammautumiseen.

Muissa tapauksissa kantelu tehdään aluehallintovirastolle. Tarvittaessa aluehallintovirasto ja Valvira siirtävät kantelun sille viranomaiselle, jolle se kuuluu, ja ilmoittavat asiasta kantelun tekijälle.

Kantelun avulla ei voi muuttaa lääkärin tekemää hoitopäätöstä, eikä sen avulla saa korvausta mahdollisesta hoitovirheestä.

Potilas- ja lääkevahingon korvaaminen

Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskukselta. Kaikkia terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneita epäedullisia seurauksia ei korvata, vaan ainoastaan ne henkilövahingot, jotka täyttävät potilasvahinkolain mukaiset edellytykset. Lääkkeen aiheuttamista yllättävistä haittavaikutuksista voi hakea korvausta Lääkevahinkovakuutuspoolista.

Lähde:
Valviran esite: Potilaan Oikeudet
Valvira
PL 210, 00531 Helsinki
Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki
Puhelin: 0295 209 111
Sähköposti: kirjaamo@valvira.fi
www.valvira.fi

Terveydenhuoltolaki mahdollistaa hoitopaikan valinnan

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja

Tietoa potilaan oikeuksista ennen hoitoa, hoitotilanteessa ja hoidon päättymisen jälkeen
Sirpa Karstinen, Irene Keskihannu, Hilkka Manner, Pirjo Mäkeläinen, Satu Peurasaari, Liisa Vilmi-Johansson

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.